Minkä täytyy pitää, ennen kuin yhtään tekstiä luetaan?
Tiivistelmä
Väite esitetään: historialla on juoni, ja juonen kielioppi on sama kaikilla kielillä. Ennen kuin yhtään muinaista tekstiä luetaan, essee kirjoittaa ylös, minkä täytyy pitää, jos väite on tosi, ja mitkä tulokset kaataisivat sen. Tämä järjestys painaa enemmän kuin kirjoittaja. Kirja on kirjoitettu dialogissa kielimallin kanssa, ja lukija voi aiheellisesti kysyä, mikä siinä on ihmisen ja mikä koneen. Vastaus on tehdä luennasta tarkistettava: ehdot ensin, kehotteet julki, ja sama mittapuu, joka koskee mitä tahansa todistusta, löysi sen kuka tahansa.
Disposition v2 · 5 kappaletta per luku · työmuistiinpano (FI)
Laukaisu. Yksi teksti: Aristoteles, Peri poiētikēs. Se ei ole oppi vaan liikkeen kielioppi. 7 lukua, 2 + 3 + 2, 5 kappaletta × 5 virkettä. Kehys: elämänkaari lapsesta aikuiseksi, sama kaikissa esseissä.
1234567Act I · Act II · Act III
Act I — The Claim
1 · Asetelma
The Same Story in Any Language
Kehys: kun ihminen kertoo elämäänsä taaksepäin, tapahtumat alkavat seurata toisiaan toistensa vuoksi.
Satu tai vitsi toimii millä kielellä tahansa: sanat vaihtuvat, liike pysyy.
Lauseella on kielioppi ilman omia sanoja: kuka tekee mitä kenelle.
Kertomuksella on samanlainen kielioppi: liikkeiden järjestys.
Kysymys: jos liike on sama kaikilla kielillä, voiko sillä lukea historiaa?
2 · Laukaisu
The Claim
Väite: historialla on juoni, ja sen kielioppi on sama kaikilla kielillä.
Esseen 1 kysymys – sattumaa vai juonen muoto? – saa koettelutavan.
Sanat muuttuvat, liike ei – siksi vanhat tekstit voi lukea liikkeenä.
Kieliopin sanat tulevat Aristoteleelta, joka kuvasi liikettä eikä opettanut oppia (Peri poiētikēs = tekemisestä).
Malli: The Grammar of Drama.
Act II — The Grammar
3 · Nousu
Because, Not After
Runousoppi 6: juoni on tapahtumien järjestys.
Alku, keskikohta ja loppu (luku 7) – keskikohta ei ole puoliväli vaan käänne.
Runousoppi 10: toistensa vuoksi, ei vain toistensa jälkeen.
Arkiesimerkki: valokuvat laatikossa vs. kuvat, jotka asettuvat järjestykseen.
Runousoppi 9: uskottava ja välttämätön – juoni rakentuu välttämättömälle.
4 · Peripetia · kirjoitetaan ensin
Reversal, Recognition, Suffering
Runousoppi 11 nimeää juonen kolme osaa – samat, joilla jokaisen esseen luku 4 rakennetaan.
Käänne: muutos päinvastaiseksi, joka tulee juonen sisältä.
Tunnistaminen: siirtymä tietämättömyydestä tietoon; paras yhdessä käänteen kanssa (Oidipus: etsijä on etsitty).
Kärsimys on liikkeen osa, ei rangaistus.
Arkiesimerkki samasta kolmikosta, joka ennakoi esseen 4 työntekijää.
5 · Pathos
Missing the Mark
Runousoppi 13: henkilö ei kaadu pahuuttaan vaan ohilyönnin vuoksi.
Hän osuu ohi eikä näe sitä – ohilyönti on näkymätön sisältä.
Sama sana Paavalilla: kaksi kieltä, sama liike.
Siksi sana ei ole syyllisyys vaan juonen ehto.
Liikesanat esitellään: missing the mark, the gap (Words of Movement).
Act III — The Test
6 · Tunnistaminen
Conditions First
Kielioppi kirjoitetaan ehdoiksi ennen kuin Genesis, Roomalaiskirje ja Ilmestyskirja avataan.
Jokainen ehto voi kaatua; kaatumisehdot nimetään etukäteen.
Ehtoa ei muuteta jälkikäteen tuloksen suojelemiseksi.
Neliväriteoreema 1976: todistuksen tarkisti kone – kukaan ei kysy kirjoittajaa.